Olin syksyllä 2022 katsomassa ringetten MM-kisojen finaalia ensikertalaisena. Tunnelma oli huipussa ja tuntui, että katto irtoaa Espoon Metro-Areenasta. Laji vaikutti vauhdikkaalle ja mukaansatempaavalle. Kiitos kanssakatsojille pienestä pikaopastuksesta lajin sääntöihin, se auttoi seuraamisessa! Tapahtumia riitti ja Suomi voitti kaksiosaisen finaalin kirkkaasti Kanadaa vastaan.
Syksyn mittaan olin pohtinut, että haluaisin tehdä jonkinlaista vapaaehtoistyötä jossain muodossa. Sitten Merja Hedman (pitkän linjan ringettevaikuttaja ja Walapaisin perustajajäsen) ehdotti, että menisin avuksi Walapaisin lasten luistelukouluun. Kaivoin vanhat, vuosituhannen vaihteen retrohokkarit varastosta ja lähdin kokeilemaan. Totesin, että pysyn vielä auttavasti pystyssä, joten mukaan vaan! Nyt olen käynyt (mahdollisuuksien mukaan) pari kertaa viikossa lasten luistelukoulussa ohjaamassa ja auttamassa lapsia keskiviikkoisin Tikkurilassa ja sunnuntaisin Myyrmäessä.
Mieli halajaisi lisäksi pelaamaan ja kokeilemaan lajia matalan kynnyksen aikuisporukkaan, jossa voisi pelata taitojensa mukaan.
Lasten riemu, reippaus, luonnollinen ilo ja uteliaisuus on jotain sellaista, josta meidän aikuisten olisi syytä ottaa oppia. Välillä kaadutaan, mutta aina noustaan uudelleen. Leikin avulla lasten oppiminen tapahtuu kuin itsestään. Mihin aikuisten kyky kokeilla ilon kautta erilaisia juttuja on oikein kadonnut? Ainakin itsellä monet liikuntakokeilut ovat saattaneet kaatua siihen, että mukaan on tullut tarve tehdä asiaa liian vakavasti. Toki tavoitteellinen huippu-urheilu on sitten asia erikseen, mutta tässä kohtaa vasta tutustutaan lajiin ja välineisiin.
Monikulttuurisessa Vantaalla kun ollaan, ei aina löydy edes yhteistä kieltäkään, mutta eleillä, englannilla ja muutamalla maailman valtakielten fraasilla pärjää jo pitkälle. Tärkeintä on tulla jollain lailla ymmärretyksi ja että ollaan yhdessä tekemässä ja pitämässä hauskaa. Lapset ovat lapsia kaikissa kulttuureissa ja heidän valmiutensa oppia uutta on universaalia.
Yhdessä. Se on jotain sellaista, jota ei voi ostaa rahalla eikä kullalla. Se on tahtotila ja asenne, jonka avulla painetaan harmaan kiven läpi ja voitetaan pahimmatkin vaikeudet. Sen avulla taistellaan yksinäisyyttä vastaan ja luodaan uusia ystävyyssuhteita. Sen voimalla rakentuu pihapelit, harrastetoiminnat, kilpailut, järjestöt, yhteisöt, työpaikat ja koko yhteiskuntamme.
Ilo tuo oman mausteensa toiminnalle, se karkottaa pahaa mieltä, rentouttaa ja palauttaa niin lapsen kuin aikuisenkin. Lapselle ilo on täysin luontevaa, meillä aikuisilla se saattaa hautautua arjen kiireiden keskelle. Kummasti luistelukoulun harjoituksen jälkeen huomaa, että meinaa naurattaa ja vetää suupieliä hymyyn väkisinkin. Ilolla on taipumus tarttua!
"Yhdessä ja ilon kautta" - se olkoon asenne, jota toivon lasten luistelukoulun kevätkaudelle ja omalle panokselleni siinä!
Tiina Utriainen
Kirjoittaja on ringettemaailman untuvikko ja keltanokka, jolle taisi löytyä toivomaansa vapaaehtoistoimintaa lajin parista. Ennakkoluuloton, positiivinen asenne ja kokeilunhalu korvaa puuttuvat taidot. Jos kaadutaan, niin noustaan ylös! Kahden urheilijanuoren ja yhden innokkaan musadiggarinuoren täti. Arkityön vastapainoksi opiskelen, ulkoilen, penkkiurheilen ja neulon villasukkia :)