top of page

Lapset ovat luotu liikkumaan ja leikkimään

Päivitetty: 24. maalisk.

Sanotaan, että ”Leikki on lapsen työtä”. Vanhassa sanonnassa piilee viisaus, mutta sen voisi päivittää: ”Liike on lapsen leikkiä”. Kun leikin yhdistää liikuntaan, saadaan liike integroitua lapsen arkeen huomaamatta. Liikkumisesta saatu ilo tukee pysyvien liikkumistottumusten muodostumista ja mieleisten harrastusten löytymistä.


Kuva: Niko Nakari

Terveysnäkökulmasta ajatellen liikunnalla on vaikutusta esimerkiksi lapsen luuston vahvuuteen, motoristen taitojen kehitykseen ja sosiaalisten vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun. Siksi liikunnalla on merkitystä jo elämän ensihetkistä alkaen. Liikunnallisuus lapsuudessa ja nuoruudessa ennustaa liikunnallista elämäntapaa myös aikuisena. Liikunta voi lisäksi vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa edellyttäen kuitenkin, että liikunnasta saa hyviä kokemuksia ja positiivista palautetta. Liikunnan ohessa tulee kuitenkin muistaa, ettei harjoittelusta tule muodostua liian kovatehoista tai yksipuolista, eikä sen tule viedä liikaa aikaa muusta elämästä. Tärkeintä on, että liikunta ja liikkuminen on monipuolista, säännöllistä, jatkuvaa ja hauskaa. Yhdenvertainen ja turvallinen liikkuminen kuuluu kaikille lapsille ja nuorille. Ideaalisin hetki liike- ja liikkumistaitojen kehittymiselle on ensimmäisten kymmenen ikävuoden aikana, jolloin hermoston kehittyminen on nopeaa. Alle kouluikäisen lapsen päivään tulisi sisältyä liikuntaa vähintään kolme tuntia, joka koostuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkoilusta sekä vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Pitkiä, yli tunnin istumisjaksoja tulisi välttää ja lyhyitäkin paikallaanoloja tulisi tauottaa. Lapselle tulee antaa mahdollisuus myös riittävään rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Lapsi omaksuu jo varhain perheen tottumukset ja elämäntavat, joten vanhemmat edustavat lapselleen esimerkkiä ja roolimallia.  Liikuntaa, liikkumista ja ulkoilua kannattaa harrastaa yhdessä koko perheen voimin erilaisissa ympäristöissä.


Alle kouluikäisen päivän liikuntasuositus on 3 tuntia, mutta rauhoittumisellekin tulee löytää aikaa

Lasta kannattaa kuunnella ja kehua, jolloin luodaan liikkumiseen kannustavaa ilmapiiriä. Oikeanlaisiin ja helposti saataviin välineisiin kannattaa panostaa, koska se innostaa lasta kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja. Ohjatusta liikunnasta lapsi saa onnistumisen tunteita. Kouluikäisille 7–17-vuotiaille lapsille suositellaan liikuntaa monipuolisesti, reippaasti ja rasittavasti vähintään tunti päivässä yksilön tarpeet ja ikä huomioiden. Pitkäkestoista paikallaanoloa pyritään välttämään. Liikunnan monipuolisuus kehittää erilaisia liikuntataitoja. Kestävyystyyppistä ja teholtaan rasittavaa liikuntaa (mm. luistelu, juoksu, hiihto, pyöräily, uinti, reipas kävely) sekä luustoa vahvistavaa liikuntaa (mm. ryhmäliikunta, voimistelu, tanssi, trampoliinihypyt, parkour) tulisi olla vähintään kolme kertaa viikossa. Suosituksen mukainen määrä liikuntaa voidaan kerryttää useista liikkumishetkistä päivän aikana. Murrosiässä voi ilmetä liikkeen kömpelyyttä, joku johtuu vain raajojen ja lihasmassan nopeasta kasvusta ja liikemallien hetkellisestä häiriintymisestä. Vaihe on luonnollinen ja ohimenevä.

Kaikki liike lasketaan, joten vähäisemmätkin määrät ovat hyödyllisiä, vaikka suositustavoite ei täyttyisikään. 

7-17- vuotiaan liikuntasuositus on vähintään tunti päivässä, hyvää ja riittävää unta unohtamatta

Lasten luistelukoulussa pyritään tuottamaan myönteisiä liikuntakokemuksia, mahdollistamaan liikunnan ilo ja riemu sekä kannustamaan lapsia liikunnalliseen elämäntapaan, leikin kautta. Luistelu liikuntamuotona parantaa kestävyyttä, kehittää motoriikkaa sekä kehittää lasten vuorovaikutustaitoja. Lapsi voi löytää luistelukoulun kautta mieluisan harrastuksen (ringette) ja solmia ystävyyssuhteita toisiin lapsiin. Luistelukoulun harjoitteet muodostuvat pääosin toimintaleikeistä ja sääntöjä sisältävistä leikeistä. Toimintaleikeissä lapsi voi toistaa tiettyä motorista suoritusta useita kertoja. Tällaisia harjoitteita ovat esimerkiksi erilaiset radat, jarruttamisen harjoittelu tai kaatumisen harjoittelu. Sääntöjä sisältävät leikit ovat leikkejä, joissa on nimensä mukaisesti jokin sääntö. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset hipat. Toiminta tähtää siihen, että lapset innostuisivat leikin kautta ringetten pelaamisesta. Oli tavoite sitten lopulta pelaamisessa tai ei, liikunnan mahdollistaminen kuuluu kaikille lapsille matalan kynnyksen periaatteella.

Liikunnan ilo ja yhdessä tekeminen on tärkeintä.

 

Tiina Utriainen Lähteet:

Kirjoittaja työskentelee päivätyössä terveydenhoitajana. Ammatin peruskoulutuksessa käsitellään terveellisten elintapojen merkitystä elämänkaarella vauvasta vaariin. Tiedon ja teorian hyödyntäminen vapaaehtoistyössä – Walapaisin luistelukoulujen vastuuohjaajana – on yleishyödyllistä toimintaa kestävällä tavalla.

52 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page