Tunteikas elämänkoulu

Ringeten alkuajoista ja Walapaisin perustamisesta on käsittämättömän pitkä aika, mutta vieläkin muistan mikä sai minut syttymään tähän hienoon lajiin. Se oli Seppo Helteen näyttämä kanadalainen kaitafilmi nimeltä This is Ringette, jonka näimme hyvän ystäväni Eeva Pulkkisen (os. Hynynen) kanssa Itäkeskuksen Cittarissa.


Sitä filmiä näytin sittemmin useissa kouluissa ympäri Suomen ja aina sen vastaanotto oli innostunut. Tytöt halusivat päästä kokeilemaan tätä uutta vauhdikasta lajia, joka oli tehty erityisesti heitä varten. Iloa, laulua, pelimatkoja, upeita maaleja ja rehtiä taistelua sekä ennen kaikkea tunnetta oli tähän filmiin saatu loistavasti kuvattua. Kaikkea, mitä ringette parhaimmillaan on.

Meidän juttu

Merja Hedman (o.s. Liikanen) vuonna 1983

Mekin halusimme päästä kokemaan ja tekemään. Emme antaneet negatiivisten asenteiden ja erilaisten esteiden vaikuttaa, vaan sitkeästi perustimme oman seuran, joka oli juuri meidän näköisemme. Syntyi Ringette Walapais, jossa me nuoret itse määrittelimme, mitä halusimme olla. Olimme valmiit opettelemaan seuran pyörittämistä ja varainhankintaa sekä jatkamaan taistelua olemassaolomme oikeudesta. Tätä kaikkea tehdessämme syntyi upeita kokemuksia, muistoja ja elinikäisiä ystävyyssuhteita. Opimme myös yhteispeliä; arvokasta oppia työelämään.


Tempauksesta toiseen


Kaikki seuratoimintaan liittyvä oli meille uutta ja oppiminen tapahtui yrityksen ja erehdyksen kautta. Meillä ei ollut käytössämme sosiaalista mediaa eikä kuvankäsittelyohjelmia, joiden avulla olisimme voineet mainostaa seuraa tai lajia. Tekeminen taisi olla alkeellista, mutta meillä oli huikea sydämen palo ja käytimme lähes kaiken vapaa-aikamme toiminnan kehittämiseen sekä erilaisten tempausten järjestämiseen. Oli kouluturnaus, talvirieha ja yöturnaus, joiden avulla teimme ringetteä tunnetuksi ja keräsimme rahaa. Teimme pelimatkoja ulkomaille, joita rahoittaaksemme jaoimme mainoksia ja järjestimme kirpputoreja.


Ihanat ringettetytöt


Hyvin pian ymmärsimme myös, että meillä pitää olla juniorijoukkueita, jotta toimintaan tulee jatkuvuutta. Seuratoiminnan pyörittämisen ja oman pelaamisen lisäksi kuvioihin tuli sitten valmentaminen. Siinä sitten opeteltiin vuorovaikutusta vanhempien kanssa ja yritettiin opettaa tyttöjä ilman mitään pedagogisia taitoja. Hauskaa oli ja näin jälkikäteenkin on ollut ilo kokea heidän kasvunsa niin pelaajina kuin ihmisinäkin. Ihania, energisiä ja persoonallisia naisia, jotka säilyvät aina omassa mielessä pieninä ringettetyttöinä.


Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin sydän sykkii edelleen ringetelle, Walapaisin heimolle ja teille kaikille, joiden kanssa oli ilo jakaa nämä tunteet ja kokemukset. Kiitos myös nykyisille aktiiveille, jotka pidätte seuran elinvoimaisena antaen vantaalaisille tytöille mahdollisuuden pelata upeaa lajiamme ringetteä.


Merja Hedman (os. Liikanen)

Kirjoittaja on Ringette Walapaisin perustajajäsen, sekä käynnistänyt ringettetoiminnan Abu Dhabissa ja Lohjalla.

122 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki